Apteekin arkea

5.2.2016 Samuli Rautavirta, farmaseutti

Apteekkifarmaseuttina tyypillinen työpäiväni koostuu lääkkeiden toimittamisesta niin resepti- kuin itsehoitopuolella sekä niiden oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön ohjaavasta neuvonnasta. Törmään työssäni päivittäin erilaisiin lääkehoitoihin liittyviin haasteisiin. Keskeinen tehtäväni onkin löytää ratkaisuja asiakkaan turvallisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Onneksi apteekeilla on käytettävissään useita työkaluja, kuten lääkeinformaatio- ja yhteisvaikutustietokantoja. Arkityössä tärkein kuitenkin on asiakaspalvelijan oma järki ja ajoittain myös luovuus.

”Reseptit avaruudessa”

Sähköisen reseptin eli eReseptin yleistyminen on helpottanut sekä apteekkilaisten että asiakkaiden arkea, sillä asiointi onnistuu Kela-kortin tai henkilöllisyystodistuksen kanssa kaikkialla Suomessa. Kokemukseni perusteella ihmeissään ”jossain avaruudessa olevista resepteistään” ovat erityisesti ikäihmiset, jotka ovat vuosikymmenten ajan tottuneet asioimaan apteekissa paperisen reseptin kanssa.

Aina ei ole helppoa nuorilla aikuisillakaan. Monet eivät ole tietoisia Kelan ylläpitämästä Omakanta-palvelusta, josta kansalaiset voivat tarkastella omia eResepti-tietojaan ja tarvittaessa tulostaa resepteistään yhteenvedon. Täten eReseptejä saattaa jäädä kokonaan noutamatta. Asiakas voi myös pyytää apteekissa asioidessaan yhteenvedon tulostamista.

Osalla on käytössään sekä sähköisiä että paperisia reseptejä, mikä saattaa lisätä sekaannuksia. Ongelma poistunee vähitellen, sillä näillä näkymin sähköinen resepti muuttuu pakolliseksi vuonna 2017.

Apteekissa näkee nykyään enää harvoin varsinaisia lääkelistoja, sillä lääkärit tulostavat potilaalle useimmiten potilasohjeen määräämistään lääkkeistä apteekkiasiointia varten. Sitä vastoin asiakkaalla saattaa olla apteekissa mukanaan vanha potilasohje, jonka sisältämä informaatio ei enää ole ajan tasalla. Mikäli asiakas on kieltänyt eReseptiensä näkymisen muille kuin reseptit kirjoittaneelle lääkärille, apteekissa ei päästä käsiksi ajankohtaisiin tietoihin. Myöskään hoidon kesto ei aina käy reseptistä ilmi – toisinaan kokonaismäärästä voisi päätellä lääkehoidon kestoksi viikkoja tai kuukausia, mutta lääkäri ei ole välttämättä muistanut ohjeistaa potilasta tai potilas ei muista saamiaan ohjeita, varsinkin jos samalla on kuullut paljon muutakin uutta asiaa.

Jotkut käyttävät rinnakkain sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluita, jolloin reseptien kokonaistilanne saattaa jäädä pimentoon hoitavilta lääkäreiltä. Lääkityslista, joka sisältäisi kaikki potilaan käytössä olevat lääkkeet, saattaisi vähentää myös ennakoimattomien yhteisvaikutusten riskiä. Lista tulisi pitää mukana lääkärin vastaanotolla ja sen tulisi sisältää resepti- ja itsehoitolääkkeet, ravintolisät, CE-merkityt lääkinnälliset laitteet tai ns. luonnontuotteina markkinoilla olevat lääkkeiden kaltaiset valmisteet.

Apteekki apuna lääkityskokonaisuuden hallinnassa

Päivittäisessä rutiininomaisessa asiakaspalvelussa mm. lääkkeiden yhteisvaikutuksia voidaan tarvittaessa tarkistaa apteekin käytössä olevista tietokannoista. Mikäli havaitaan jotain tarkistamisen tarvetta, voidaan olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Apteekki voi tukea monilääkityn asiakkaan arkea annosjakelupalvelulla, jolloin asiakkaan lääkkeet tilataan valmiissa pussirullissa pääsääntöisesti kahden viikon erissä. 

Jotkut apteekit tarjoavat myös erilaisia lääkehoidon arviointipalveluja, joiden tavoitteena on selvittää esiintyykö asiakkaan kokonaislääkityksessä haitallisia yhteisvaikutuksia, epätarkoituksenmukaista päällekkäislääkintää tai mahdollisesti ikäihmisille soveltumattomia lääkkeitä.

Potilaan lääkehoidon kokonaisuuden hallitsemisessa on parantamisen varaa

Potilaan ajantasaisen lääkitystiedon saannissa riittää kehityshaasteita pitkälle tulevaisuuteen. Toivottavasti vastaisuudessa Kanta-palvelusta saisi tulostettua ajantasaisen lääkityslistan, josta näkisi yksiselitteisesti, mitkä lääkkeet ovat käytössä. Lisäksi listasta saisi tiedon siitä, mitkä ovat jatkuvassa säännöllisessä käytössä ja mitä käytetään vain tarvittaessa.

Lääkehoidon jatkuvuutta turvaisi myös, jos yksityiset lääkäriasemat ottaisivat vastaan sähköisiä reseptin uusimispyyntöjä apteekista. Apteekissa päänvaivaa aiheuttavat myös sairaalassa kirjoitetut eReseptit – ohjatako uusimispyyntö suoraan asiakkaan omalle terveysasemalle vai kehottaako asiakasta itse ottamaan yhteyttä hoitopaikkaansa? Terveydenhuollon tietojärjestelmissä riittää niin ikään kehityshaasteita potilaan lääkityksen kokonaisuuden hallitsemiseksi.

Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.