Takaisin edelliselle sivulle

Ei troppi ojaan kaada - vai kaataako?

Ei troppi ojaan kaada - vai kaataako?

6.3.2017 Elina Lämsä, tutkija, proviisori, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

”Kyllähän se huippaa ja muutaman kerran olen kaatua pyllähtänytkin… mutta sehän kai tulee tämän iän mukana!” Repliikki kuvaa usean ikäihmisen mietteitä, joita kuulin tehdessäni gradututkimustani yliopistollisen sairaalan osastolla. Haastattelin huimauksen tai kaatumisen takia osastolle joutuneita potilaita heidän kokemistaan oireista ja käyttämistään lääkkeistä.

Kaatuminen on yleisin tapaturmaiseen kuolemaan johtanut syy yli 65-vuotiailla. Kaatumisten määrä on nelinkertaistunut viime vuosikymmenten aikana ja iäkkäille kaatumisia sattuu vuosittain 100 000. Lonkkamurtuma on yksi vakavimmista kaatumisen seurauksista. Lonkkamurtuman hoito voi kustantaa lähes 20 000 euroa murtuman jälkeisen vuoden aikana. Jokainen ennaltaehkäisty kaatuminen säästää yhteiskunnan varoja ja edistää iäkkään elämänlaatua.

Kaatumisen taustalla vaikuttavat usein monet tekijät

Kaatuminen on usein monen osatekijän summa. Heikentynyt lihaskunto ja tasapaino, huonontunut näkö, riittämätön ravitsemus sekä liukas tai epätasainen alusta ovat esimerkkejä kaatumisriskiä lisäävistä tekijöistä. Näiden lisäksi useilla lääkkeillä on vireystilaan, tasapainoon, reaktionopeuteen, näköön ja verenpaineeseen liittyviä haittavaikutuksia, jotka voivat lisätä kaatumisvaaraa. Jos käytössä on useita edellä mainittuja haittoja aiheuttavia lääkkeitä, niiden vaikutus on voimakkaampi.

Huimaus tai kaatuminen ei ole ikääntymisen aiheuttama oire. Kaatumisriskiä on yleensä mahdollista vähentää lihaskunto- ja tasapainoharjoitteilla, syömällä ja juomalla riittävästi sekä käyttämällä tarvittavia apuvälineitä, kuten silmälaseja, rollaattoria tai tukikaidetta. Sairaudet, kuten masennus, Parkinsonin tauti ja dementia voivat lisätä kaatumisvaaraa. Näiden sairauksien hyvä hoito lääkkeillä ja lääkkeettömästi vähentää kaatumisriskiä.

Myös huimausta kokeneen tai kaatuneen lääkitys on syytä tarkistaa terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. Onko käytössä hermostoon vaikuttavia tai verenpainetta alentavia lääkkeitä? Kokeeko lääkkeen käyttäjä huimausta, väsymystä, heikotusta, näköhäiriöitä tai vapinaa? Millainen on verenpaine maaten, istuen ja seisten? Ovatko kaikki käytössä olevat lääkkeet tarpeellisia? Ovatko annokset kohdillaan, entä ottoajankohdat?

Kuka tietää lääkityksesi?

Vaikka tutkin opinnäytetyössäni kaatumisvaaraa lisääviä lääkkeitä, tein tutkimuksessani myös toisen merkittävän havainnon. Keskustelin jokaisen potilaan kanssa hänen sairauksistaan ja selvitin, mitä reseptilääkkeitä, itsehoitolääkkeitä ja ravintolisiä kotona on käytössä. Haastattelemistani potilaista 85 prosentilla lääkitystiedot oli kirjattu sairaalan tietojärjestelmään puutteellisesti tai virheellisesti.

Sairaalaan joudutaan usein ennalta arvaamatta. Tilanne voi olla järkyttävä, pelottava, kivuliaskin. Kotona käytössä olleita lääkkeitä voi olla hankalaa muistaa. Nykyisin terveydenhuollon ammattilaiset näkevät potilaan sähköiset reseptit yhteisestä tietokannasta. Tietokantaan kirjattu resepti ei kuitenkaan varmista, miten lääkettä on käytetty tai onko sitä käytetty ollenkaan. Omakanta-verkkopalvelu mahdollistaa omien reseptitietojen piilottamisen, mikä aiheuttaa melkoisen riskin akuutissa hoitotilanteessa. Itsehoitolääkkeillä ja ravintolisilläkin on haitta- ja yhteisvaikutuksia, joten myös niiden käytön on oltava ammattilaisten tiedossa. Vain muutamalla haastattelemallani potilaalla oli mukanaan lista kotona käyttämistään lääkkeistä.

Kirjaa käyttämäsi lääkkeet ja ravintolisät annoksineen ja käyttötarkoituksineen listalle, jota pidät aina mukanasi. Näin hoitopäätökset äkillisissä sairastapauksissa perustuvat oikeaan tietoon. Listan tiedoilla lääkäri tai apteekin henkilökunta voi tarkistaa, onko lääkkeilläsi yhteis- tai haittavaikutuksia, jotka saattavat aiheuttaa huimausta tai lisätä kaatumisvaaraa. Huolehdi myös omaisesi lääkityslista kuntoon.

Jaa tämä sivu


Kommentit (1)

Lisää kommentti
yksitoista 18.3.2017 15:07 1
Täyttä asiaa. 85% virheellisiä kirjauksia on kammottava luku, mutta niihin mahtuu myös superkammottavia lääkelistoja. Olen sairaalatyössä poistanut yhdeltä potilaalta yli 30 epäkuranttia lääkettä listalta. Vuonna 2016 tein poliklinikalla ennätyksen, yli 50 epäkuranttia. Ihan tavallista oli että potilaalla oli kolme lääkelistaa, joista yksikään ei pitänyt paikkaansa. Käynnillä ei ehdi muuta tekemään kuin selvittämään listaa.
Se mikä kenkuttaa, on että ongelma on iatrogeeninen, hoitojärjestelmän itsensä aikaansaama, ja suurimmaksi osaksi syynä on henkinen velttous. Ollaan muka säästävinään aikaa, kun jätetään lääkelista retuperälle. Jatkossa sekoilun vuoksi aikaa kuluu enemmän. Jos tuleva iso ongelma aiheutuu virheellisestä lääkelistasta, aikaa kuluu moninkertaisesti. Mahdollisesti yksi sairaalahoidon jakso syntyy vain sen vuoksi.
Jyrki Joensuu - en kirjoita koskaan nimimerkillä