Takaisin edelliselle sivulle

Koneellinen annosjakelu - turvallisempaa lääkehoitoa

Koneellinen annosjakelu - turvallisempaa lääkehoitoa

22.1.2016 Päivi Koivuranta-Vaara, LKT, hallintoylilääkäri Suomen Kuntaliitto ry

Väestön ikääntymiseen liittyy pitkäaikaisen monisairastavuuden lisääntyminen. Toisaalta ikäihmisten toimintakyky ja mahdollisuus elää omassa kodissaan on jatkuvasti parantunut. Keskeinen tekijä sairauksien oireiden ja seurausten hallinnassa ja paremman elämänlaadun turvaamisessa on asianmukainen hoito, jossa lääkkeillä on suuri merkitys. Toisaalta mitä tehokkaammiksi lääkehoidot ovat kehittyneet, sitä useammin niihin liittyy myös sivuvaikutusten ja yhteisvaikutusten riskejä, joiden tunteminen on terveydenhuollon ammattilaisille yhä haastavampi tehtävä.

 

Lääkehoidon turvallisuus on keskeinen potilasturvallisuuden osa-alue. Huomattava osa terveydenhuollon haittatapahtumista ja ”läheltä piti” -tilanteista liittyy lääkehoitoon.  Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Turvallinen lääkehoito -oppaan, jota parhaillaan päivitetään. Oppaan mukaan kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee laatia lääkehoitosuunnitelma, jossa kuvataan toimintatavat lääkkeiden määräämisessä, annostelussa, henkilöstön osaamisen varmistamisessa, potilaiden ohjauksessa ja muissa lääkehoitoon liittyvissä asioissa.

 

Vanhuspalvelujen rakennemuutoksen myötä avohoidon piirissä kotihoidossa ja palvelutaloissa on henkilöitä, joiden lääkehoidon hallinta on vaikeaa. Osin syynä ovat useat sairaudet, osin myös tiedonkulun ongelmat, varsinkin jos potilasta hoitavat useat eri tahot tai hän joutuu siirtymään hoitopaikasta toiseen. Toimintakyvyn ja hyvän hoitotasapainon varmistamiseksi tulisi jokaisen potilaan lääkehoito säännöllisesti tarkistaa ja varmistua siitä, että kaikkia todettuja sairauksia hoidetaan asianmukaisella ja riittävällä lääkityksellä, jossa annostukset ovat kohdallaan sekä sivu- ja haittavaikutusten riski mahdollisimman vähäinen.

 

Koneellinen annosjakelu yleistyy

 

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistynyt kotihoidossa ja palvelutaloissa. Ennen kuin koneellinen annosjakelu voidaan aloittaa, tulee potilasta hoitavan moniammatillisen tiimin yhdessä kartoittaa potilaan lääkitys ja arvioida sen soveltuvuus koneelliseen annosjakeluun. Jakelu toteutetaan yleensä kahden viikon jaksoina, joten lääkehoidon tulee olla vakiintunut. Samalla selvitetään, onko kaikkiin todettuihin sairauksiin asianmukainen hoito ja onko odotettavissa haitallisia yhteisvaikutuksia. Asianmukaisesti toteutettu koneellinen annosjakelu parantaa lääkitysturvallisuutta ja pienentää kustannuksia. Koneellisen annosjakelun toimintamallista on suositus Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -julkaisussa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa käytäntöjä ja varmista toiminnasta saatavat hyödyt.

 

Kotihoidossa tai palveluasumisessa koneellinen annosjakelu toteutetaan yhteistyössä avohoidon apteekkien kanssa. Hoitava lääkäri tekee päätöksen annosjakeluun siirtymisestä ja sairaanhoitaja kartoittaa käytössä olevan lääkityksen yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa. Lääkehoidon arvioinnissa tarvittavan farmasian asiantuntemuksen voi tarjota sairaala- tai terveyskeskusapteekki tai avohoidon apteekki. Kun koneelliseen annosjakeluun siirrytään, on aiheellista suunnitella myös se, miten toimitaan, kun jotakin lääkettä tarvitaan satunnaisesti tai lääkkeen annostusta muutetaan.

 

Lääkkeiden annosjakelu kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin, jos palvelusuunnitelmassa on todettu asiakkaan sitä tarvitsevan. Sen kustannukset sisältyvät palvelusuunnitelman perusteella määriteltävään asiakasmaksuun. Lääkkeiden annosjakelusta on laadittu Kuntaliiton yleiskirje vuonna 2014.

Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.