Takaisin edelliselle sivulle

Lääkehoidon toteutuminen lähihoitajan työssä

Lääkehoidon toteutuminen lähihoitajan työssä

19.3.2015 Lähihoitaja Marja Sokkanen

Terveyskeskus-sairaalan lähihoitajan työpäivä alkaa tutustumalla potilaan tietoihin, lääkärin tekemään hoitosuunnitelmaan ja lääkehoidon suunnitelmaan sekä sairaanhoitajan tai lähihoitajan tekemään hoitotyön suunnitelmaan ja nykytilan arviointiin. Hän selvittää hieman taustojakin, esimerkiksi millainen toimintakyky on ollut kotona ja miten lääkehoidon toteutuminen on kotioloissa hoidettu ja toteutunut. Onko potilas itse hoitanut lääkkeiden annostelun vai onko hänellä apteekin annosjakelu-palvelu käytössä?

Tavoitteena omatoiminen potilas

Lähihoitaja avaa potilashuoneen oven ja toivottaa hyvät huomenet. Hän kysyy huoneen potilailta miten yö on mennyt, millainen on ollut yöunen laatu. Onko ollut esimerkiksi yöunta häiritseviä kipuja? Onko tarvittu unilääkettä?

Tässä huoneessa on diabeetikko ja astmaatikko. Tavoitteena on, että diabeetikko hallitsee insuliinin pistämisen omatoimisesti kotona. Lähihoitaja tarkkailee insuliinin pistämistä. Hän kysyy potilaalta, onko tämä tutustunut saamiinsa kirjallisiin ohjeisiin. Ovatko ohjeet helppolukuiset? Onko herännyt kysymyksiä? Potilas mittaa myös verensokerin itse. Lähihoitaja arvioi siitä, miten potilaalta sujui insuliinin pistäminen ja verensokerin mittaaminen. Samalla käynnillä hän mittaa verenpaineen, pulssin sekä ottaa potilaasta painon. Viereisellä astmaatikolla on ollut hengitysvaikeuksia, hoitaja tarkistaa veren happipitoisuuden. Potilas ottaa hengitystä helpottavat lääkkeensä ja hoitaja arvioi lääkkeenottotekniikkaa.

Lähihoitaja avustaa potilasta aamupesulle. Hän arvioi miten potilas toimii, miten paljon tarvitsee apua. Onko kenties huimausta, kipuja liikkuessa? Tuleeko hengenahdistusta? Millainen on ihon kunto: onko turvotuksia, ihorikkoja, ihomuutoksia? Kyseiseltä potilaalta on osaston lääkäri määrännyt tarkkailemaan myös virtsan määrää ja se mitataan.

Lääkkeiden ulkonäkö ihmetyttää potilasta

On aamupalan aika, sen yhteydessä potilas ottaa hänelle tuodut aamulääkkeet. Hän haluaa tietää, mitä lääkekipossa on. Tabletit näyttävät erilaisilta kuin ne mitä hän käyttää kotona. Lähihoitaja varmistaa potilastiedostosta mitä kyseiset lääkkeet ovat ja toteaa, että vaikuttava aine on sama kuin kotilääkkeissä, mutta valmistaja eri – siis tabletin ulkonäkö on erilainen. Kerrataan mitä uusia lääkkeitä sairaalahoitoon lähettänyt lääkäri on määrännyt potilaalle ja mihin tarkoitukseen ne ovat. Asia on helppo varmistaa lääkärin tekemästä kirjauksesta potilastiedostoon. Kun nyt lääkkeistä puhutaan, lähihoitaja kysäisee potilaalta käyttääkö tämä kotona sellaisia lääkkeitä joita saa ilman reseptiä apteekista, entäs luontaistuotteita? Mihin tarkoitukseen?

Lähihoitaja havaitsee, että potilaalle ei oikein aamupala maistu. Lounaallakin ruokaa jää paljon syömättä. Hoitaja haastattelee potilasta; mistä ruokahaluttomuus voisi johtua? Onko suun kuivumista, kipuja suussa, limakalvovaurioita, pahoinvointia vai mitä? Potilas kertoo, että taitaa ummetus vaivata. Lähihoitaja kysyy, onko potilaalla kokemuksia laksatiiveista. Potilas kertoo, että on apteekista ostanut sellaista ja tarvinnut satunnaisesti. Nyt saattaisi olla sellaisen tarve.

Omainen tulee tervehtimään potilasta. Lähihoitaja vastaa omaisen esittämiin kysymyksiin sekä kuuntelee ajatuksia ja toiveita. Hän saa kuulla omaisen arvion siitä, miten potilaalla kotona sujuu itsehoito ja lääkehoidon toteutuminen. Ovatko potilaan ja omaisen arviot yhtenevät?

Lääkehoidon seuranta jatkuu potilaan kotiutuessa

Kun potilas pääsee kotiin sairaalasta, lähihoitaja tarkistaa potilaalta, että lääkärin määräämät lääkkeet ovat potilaalla tiedossa ja hän ymmärtää ottaa ne oikeana ajankohtana. Mikäli hoitoon osallistuu esim. kotihoidon hoitajat, lähihoitaja tiedottaa heille potilaan kotiutumisesta ja mahdollisista lääkemuutoksista.

Lähihoitaja kirjaa havaintonsa ja mittaustulokset potilaan sähköiseen tiedostoon. Sieltä tiedot välittyvät muille: tk-sairaalan lääkärille, joka voi näin arvioida potilaansa hoitoa ja tehdä lääkehoidon suunnitelmaa sekä sairaanhoitajille ja lähihoitajille, jotka voivat sitä toteuttaa ja jatkaa arviointia. Potilaan kotiutuessa tiedot ovat käytettävissä potilaan omalla lääkärillä, diabeteshoitajalla, sydänhoitajalla, fysioterapeutilla, sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla. Näin pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus.

Lähihoitajan rooli lääkehoidon seurannassa – potilaan vierellä kulkija

Lähihoitaja kohtaa aamuvuoron, iltavuoron ja yövuoron aikana useita erilaisia potilaita, joiden hoitoa sekä lääkehoitoa hän omalta osaltaan toteuttaa ja arvioi. Lähihoitajan työ näyttäytyy perushoitona, elämisen toimintojen tukemisena. Siinä käytännön hoitotyön rinnalla potilaan vierellä tapahtuu myös lääkehoidon toteutuminen ja arviointi.

Yleensä lähihoitaja on yksin potilaan hoitotilanteessa. Hän vastaa siitä mitä tekee, havainnoi sekä kirjaa. Arvioinnissa on huomioitava se, mikä on potilaan terveydentila ja lääkitys; mitä oireita on oleellista tarkkailla ja viestittää eteenpäin. Vaikuttaako lääkehoito toivotulla tavalla? Onko lääkkeen ottotekniikka potilaan hallinnassa? Onko potilas motivoitunut lääkityksensä toteuttamiseen vielä kotioloissakin?

Potilaan asioita pohditaan yhdessä terveyskeskus-sairaalassa työskentelevän lääkärin, farmaseutin, sairaanhoitajien ja lähihoitajien, potilaan ja hänen omaisiensa kanssa. Hoidon kokonaisuus toteutuu yhteistyöllä. Potilaan parhaaksi.

päivitetty 16.10.2015
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.