Takaisin edelliselle sivulle

Lääkityslista kuntoon ennen raskautta

Lääkityslista kuntoon ennen raskautta

16.1.2017 Heli Malm, LT, dosentti, erikoislääkäri

Lääkkeitä käytetään usein myös raskauden aikana

Synnyttäjien keski-iän noustessa myös lääkehoitoa vaativat sairaudet yleistyvät. Suomessa odottavista äideistä yli puolet ostaa reseptilääkkeitä raskauden aikana, ja joka neljäs heistä alkuraskauden aikana. Vaikka harvan lääkkeen tiedetään olevan selkeästi haitallinen sikiön kehitykselle, uusien lääkkeiden turvallisuudesta sikiölle on usein hyvin vähän tietoa. Sama koskee suurta osaa pidempäänkin käytössä olleita lääkkeitä. Lääkkeiden yhteiskäytön vaikutuksista sikiöön tiedetään myös hyvin vähän. Lääkkeiden raskauden aikaisen käytön täytyykin aina olla selkeästi perusteltua. Äidin hyvinvointi on toisaalta edellytys myös sikiön hyvinvoinnille, eikä äidin hoitoa vaativaa sairautta saa jättää hoitamatta.

Alkuraskaus – altis aikaikkuna epämuodostumien synnylle

Sikiön elimistö erilaistuu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana eikä 10. raskausviikon jälkeen enää synny varsinaisia epämuodostumia. Tästä eteenpäin sikiö kasvaa ja elimistön toiminta kypsyy. Sikiöön kohdistuvia lääkehaittoja voi silti ilmaantua missä tahansa raskauden vaiheessa.

Alkuraskaus siitä lähtien, kun raskaustesti muuttuu positiiviseksi, on altis ajankohta nimenomaan epämuodostumien synnylle. Siten voi olla myöhäistä alkaa miettiä lääkityksen sopivuutta raskauden ajalle vasta, kun kuukautiset jäävät tulematta. Joidenkin lääkkeiden puoliintumisaika on pitkä, ja vaikka lääkkeen lopettaa aikaisemminkin, altistumista voi tapahtua herkässä sikiön kehityksen vaiheessa. Lääkitys täytyykin jo raskauden suunnitteluvaiheessa räätälöidä mahdollisimman turvalliseksi myös sikiön kannalta.

Äidin hoitamaton sairaus voi myös aiheuttaa vaaran

Lääkehoitoa vaativat sairaudet täytyy hoitaa hyvin myös raskauden aikana, koska äidin hoitamaton sairaus voi aiheuttaa sikiölle suuremman vaaran kuin itse lääkitys.

Kroonisten sairauksien kohdalla on tärkeätä, että sairaus on hyvässä hoitotasapainossa jo ennen raskautta. Esimerkiksi ennen raskautta huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa sikiön epämuodostumille, ja raskauden aikana huonossa hoitotasapainossa oleva astma tai tulehduksellinen suolistosairaus ennenaikaisuudelle. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa käytettävää tyroksiini-hormonin annosta nostetaan yleensä heti raskauden toteamisen yhteydessä, koska sikiö on alkuraskaudessa kokonaan riippuvainen äidin tyroksiinista. Epilepsia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, reuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat esimerkkejä kroonisista sairauksista, joiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä osa on selkeästi haitallisia sikiölle, ja lääkitys täytyy vaihtaa jo hyvissä ajoin ennen raskaushaaveita.

Lääkityksen vaihto ja uuden sopivan lääkkeen löytäminen voi olla haasteellista ja viedä aikaa. Suurimmat ongelmat syntyvät tilanteissa, joissa asiaan puututaan vasta raskauden toteamisen jälkeen – tällöin sikiön altistumista on jo ehtinyt tapahtua herkässä sikiönkehityksen vaiheessa, ja lisäksi äidin sairauden hoitotasapaino saattaa järkkyä ennen kuin vaihtoehtoinen sopiva lääkitys löytyy.  

Tietoa Teratologisesta tietopalvelusta  

Teratologinen tietopalvelu on valtakunnallinen puhelinpalvelu, joka vastaa kyselyihin raskauden- ja imetyksen aikaisista altistuksista. Palvelu toimii HYKS Akuutissa Myrkytystietokeskuksen alaisuudessa, ja kuuluu Euroopan teratologisten tietopalveluiden verkostoon (ENTIS). 

Palvelun tavoitteena on lääkkeiden ja muiden ulkoisten tekijöiden aiheuttamien sikiövaurioiden primääriehkäisy, ja toisaalta myös turhien raskaudenkeskeytyksien välttäminen silloin, kun altistuminen ei vaikuta merkittävästi sikiön vaaraan. Neuvonta perustuu aina viimeisimpään arvioituun tutkimustietoon ja tapauskohtaiseen riskinarvioon.

Palvelu kerää myös tietoa siitä, miten raskaus päättyy.  Näin saadaan arvokasta tietoa lääkkeiden raskauden aikaisen käytön turvallisuudesta. Teratologinen tietopalvelu on yhdessä muiden Euroopan ja Pohjois-Amerikan teratologisten tietopalveluiden kanssa julkaissut tutkimustietoa mm. duloksetiinin, metotreksaatin, pregabaliinin sekä uusien biologisten lääkkeiden käyttöön liittyvistä sikiön riskeistä. Palveluun tulee vuosittain 5000 - 6000 kyselyä sekä perheiltä että terveydenalan ammattilaisilta.  

Tietopalvelu vastaa kyselyihin arkisin klo 9-12, puh: (09) 4717 6589. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat myös ottaa yhteyttä s-postitse (etunimi.sukunimi@hus.fi).

Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.