Takaisin edelliselle sivulle

Lääkityslista - potilaan turvaksi - mahdollisesti

Lääkityslista - potilaan turvaksi - mahdollisesti

2.3.2016 Paavo Koistinen, puheenjohtaja, Suomen Potilasliitto ry

Lääkityslistan ajatus on erinomainen: ajantasaiseen listaan kootaan kaikki potilaan käytössä olevat lääkkeet reseptilääkkeistä aina itsehoitolääkkeisiin. Mukaan voidaan lisätä erilaiset ravintolisät ja saadut rokotteet.

Kaiken tämän avulla hoitava yksikkö ja hoitavan yksikön henkilökunta voi seurata ajan tasalla olevasta listasta potilaan lääkehoidollista kokonaistilannetta. Sen avulla myös rokotustilannetta voidaan pitää ajan tasalla. Sen erityisarvo on verrattain suuri aikana, jolloin yhä useampi kansalainen matkustaa yhä laajemmalla alueella.

Lääkityslista voi olla muodoltaan monenlainen

Potilaan omatoimisuus on tietenkin merkittävässä roolissa. Potilaallahan on omaakin vastuuta omaa hoitoaan päätettäessä. Lääkityslistan laatimista varten tarjolla on internetistä löytyvä pohja tai eri potilasjärjestöjen mahdollisuuksiensa mukaan rakentamia pohjia. Paremman puutteessa lääkityslistan voi laatia tavalliselle kirjepaperille. Oli lista sitten minkä muotoinen tahansa, se on kuitenkin osattava, kyettävä ja muistettava täyttää ja pitää ajan tasalla. Ellei näin tapahdu, ei lääkityslistasta ole odotettua hyötyä.

Kuten Lääkehoidon päivän toteamus kuuluukin: ”Vain Sinä tiedät, mitä lääkkeitä todellisuudessa käytät.”

Lääkityslistaa laadittaessa on houkuttelevaa ensisijaisesti ajatella sen hyviä puolia. Niitä toki voittopuolisesti onkin, mikäli kaikki menee suunnitellusti ja odotetulla tavalla. Syntyy erinomainen työkalu, jonka mukaan potilaan hoitoa ja lääkintää voidaan mitoittaa ja suunnitella ideaalilla tavalla. Valitettavasti suunnitellulla ja odotetulla tavalla asiat menevät harvemmin.

Lääkehoidot eivät läheskään aina toteudu suunnitellulla tavalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan vain kolmannes käytetyistä lääkkeistä käytetään täsmälleen oikein. Osasyy on tietenkin lääkityslistan puuttuminen, mutta toisinaan se, että muistiinpanot ja muistitkaan eivät aina toimi. Kaikkea ei huomata, osata tai muisteta merkitä asianmukaisiin dokumentteihin. Tällöin saattaa syntyä vaarallisia tilanteita.

Haittatapahtumista aiheutuvat vuotuiset kustannukset terveydenhuollossa Suomessa saattavat nousta miljardiin euroon, mistä osan ovat aiheuttaneet väärät lääkinnälliset hoidot.

Vaikka ei ole tarkoituksenmukaista tai järkevää väittää kaiken edellä kerrotun johtuvan puuttuvista lääkityslistoista tai vajaasti muistiin merkitystä lääkinnällisestä kokonaistilanteesta, on niilläkin merkityksensä tässä kokonaisuudessa. Tarvitaan kerta kaikkiaan selkeää laadunseurantaa potilaita hoidettaessa sekä resursointia hoidon tasolla.

Mahdolliset virheet lääkehoidossa tai vaikkapa vain ”vähältä piti”-tilanteet olisi voitava kirjata valtakunnallisesti niin, että niiden perusteella osattaisiin kohdentaa tai tarkentaa resursseja siellä, missä eniten tilastollisesti tällaisia tilanteita tapahtuu. Vastaavasti hoitavaa henkilökuntaa on voitava resursoida huomattavasti nykyistä enemmän. Jälkimmäisen tarve korostuu kansakunnan ikääntyessä, muistien haalistuessa ja avo- ja kotihoidon määrien kasvaessa.

On ilmeistä, että lääkäri kykenee määräämään asianmukaisen lääkityksen pitkäaikaiselle potilaalleen, mutta jos potilas ei kykene tilannettaan tyydyttävästi hahmottamaan tai muistamaan, tai jos lääkityslistan tulkintaan ei ole saatavilla riittävää apua, on kyseessä periaatteelliselle tasolle jäävä järjestelmä.

Lääkityslista tarvitaan sähköisenä ja liitettynä potilastietojärjestelmiin

Lääkityslistan mukana pitäminen on niin ikään hyvä ajatuksen tasolla, mutta sen toteuttaminen on toisinaan varsin haasteellista. Kun reseptit ja potilastiedot ovat luettavissa tunnuksilla internetistä, niin miksi emme voisi laatia vastaavaa järjestelmää myös lääkityslistalle. Sen voisi kytkeä reseptijärjestelmään siten, että kun potilaan tunnuksilla internetiin siirtyy lääkemääräys, se kirjautuisi suoraan lääkityslistaan. Vastaavasti itsehoitolääkkeet kirjautuisivat listaan potilaan esittäessään KELA-korttiaan. Vaikka Kelan korvauksia ei itsehoitolääkkeestä saisikaan, olemassa oleva tietotekniikka viestittäisi suoraan ostetun itsehoitolääkkeen sähköiseen lääkityslistaan ja täydentäisi sitä tälläkin tavalla. Sama tapahtuisi rokotusta otettaessa.

Edellä kerrottu järjestelmä toimisi siinäkin tapauksessa, että potilas itse ei jaksaisi muistaa tai päivittää omaa lääkityslistaansa. Samalla listasta tulisi luotettava työkalu hoitavan lääkärin ja hoitohenkilökunnan työhön.

Jaa tämä sivu


Kommentit (6)

Lisää kommentti
Tyyne 10.3.2016 12:26 6
Muistisairaan äitini kuoleman jälkeen luin potilasmuistioita ja huomasin hänelle määrätyn useita lääkkeitä mutta mitään lääkelistaa ei ollut mitä oli käytössä päivittäin. Voi olla että hän käytti liikaa lääkkeitä, tarpeettomiakin. Pakollinen lääkelista olisi tervetullut, miksihän näin ei ole jo ollut.??

Helsingin Sanomissa oli juttu miten apteekkiin palautetaan miljardin edestä käyttämättömiä lääkkeitä vuosittain. Tähänkin voisi tulla muutos kun lääkäri saisi määrätä vain parin viikon tarpeen aluksi. Sitten kun tiedetään käykö lääke niin sitten saa lisää hakea, apteekissa tätä valvottaisiin. Nyt monet lääkkeet vaihdetaan ja jää kalliit usean kuukauden lääkkeet käyttämättä. Uskomatonta tuhlausta. Tai sitten, miksei niitä voisi uusiokäyttää vaikka laitoksissa kun ovat avaamattomia pakkauksia ja käyttöaika jäljellä.
Pirkko Vanhamäki 9.3.2016 11:52 5
Kirjoitus on selkeä ja hyvin aiheellinen. Siinä tuli hyvin esiin lääkityslistan merkitys, ja samalla myös haaste; kuinka pitää se ajan tasalla. Voimassaolevan lääkityslistan avulla hoitohenkilökunta voi nopeasti hahmottaa potilaan kokonaistilanteen. Potilaan näkökulmasta lääkityslistan pitäisi olla varsin yksinkertainen ja helposti ylläpidettävä. Ajatus lääkityslistan kytkemisestä sähköiseen reseptijärjestelmään onkin oivallinen. Apteekkikäynnin yhteydessä potilas saisi listan mukaansa, jonka hän voisi tarkistaa ja johon hän voisi lisätä kaikki muut siitä puuttuvat itsehoitolääkkeet ja lisäravinteet joko sähköisesti tai viemällä täydentämänsä listan joko apteekkiin tai esittämällä sen lääkärikäynnin yhteydessä.
Haasteena on lääkityslistan käytön leviäminen kaikkien tietoisuuteen. Voiko esim. hoito- ja apteekkihenkilökunta kertoa potilaalle käynnin yhteydessä lääkityslistan merkityksestä, vai viekö se liikaa aikaa itse potilas/asiakastyöstä. Kysymyksessähän olisi kuitenkin kaikkien yhteinen etu!
Jaakko Ojanne 6.3.2016 2:07 4
Kiitos kirjoituksesta. Aihe on erittäin ajankohtainen maassa, jossa väestö ikääntyy ja resurssointi on tiukoilla. Kun tiedetään vallitseva tilanne, on asiaa ja aihetta jaksettava pitää jatkuvasti esillä. Muutoin ei kohennusta tilanteeseen tule.
Kirjoituksessa mainittu valtaisa rahasumma, mikä virheistä koituu, on syytä ottaa vakavasti uusia järjestelmiä rakennettaessa. Meillä ei ole varaa säästää itseämme hengiltä.
Merja 3.3.2016 15:55 3
Erinomainen asia toteutuessaan. Viimeinen kappale sähköisestä järjestelmästä olisi hyvä.
Lääkeongelmainen, hankala potilas 3.3.2016 14:42 2
Kuten Lääkehoidon päivän toteamus kuuluukin: ”Vain Sinä tiedät, mitä lääkkeitä todellisuudessa käytät.”

Lääkehoidon päivän toteamukseen: ”Vain Sinä tiedät, mitä lääkkeitä todellisuudessa käytät” - lisään: "Vain lääkkeitä käyttävä tuntee mikäli ne eivät hänelle sovi. Siis kuulemisen taitoa tarvitaan lääkehoidoissakin (eikä maksa mitään).
Yksilöllisessä lääkehoidossa on erittäin paljon kehitettävää. "Työkalut" eli testit ja tutkimukset meiltä Suomesta löytyvät, ne vain pitää saada mukaan käytäntöön.
Kille 3.3.2016 2:26 1
Kirjoituksessa tuotu hyvin esiin mm. lääkityslistan tärkeys sekä haasteellisuus sen ajantasalla pitämisessä.