Takaisin edelliselle sivulle

Lääkitystiedon pirstaleisuus ja lääkeongelmat

Lääkitystiedon pirstaleisuus ja lääkeongelmat

16.3.2016 Väinö Vähämäki, proviisori, Kymenlaakson sairaala-apteekki

Jutun kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös osastofarmaseutit Kai Väätäinen, Sari Nikula, Jaana Hänninen, Anne Lahtela, Eevi Pöntinen, Paula Kurttila, Sari Ahlqvist ja Terhi Vanhalakka.

Ajantasaisen lääkityslistan merkitys

Ajantasaisen lääkityslistan merkitys lääkehoidon onnistumisessa ja turvallisen lääkehoidon määräämisessä on kriittisen tärkeää.  Jos lääkityslista ei ole ajan tasalla eikä käytössä oleva lääkitys ole tiedossa, lääkärin on mahdotonta arvioida uuden lääkityksen vaikutusta asiakkaan lääkehoidon kokonaisuuteen. Entä miten voidaan arvioida terveydenhuollon asiakkaan tilaa, jos ei tiedetä, miten asiakas käyttää lääkkeitä kotonaan? Mitä jos jatkuvat käynnit sairaanhoidossa johtuvatkin lääkkeiden aiheuttamista haitoista, huonosta hoitotasapainosta, lääkkeiden yhteensopimattomuudesta tai lääkityksen sopimattomuudesta potilaan ikä ja sairaudet huomioiden?

Puutteelliset lääkitystiedot aiheuttavat suurelle osalle potilaista haittatapahtumia. Jopa 30 % lyhytaikaisen sairaanhoidon ja 70 % pitkäaikaisen sairaanhoidon asiakkaista saa lääkityslistan poikkeamaan liittyvän haittatapahtuman.

Lääkitystiedon pirstaleisuus

Usein asiakkaat luulevat ajantasaisen lääkityksen olevan terveydenhuollon yksikön tiedossa. Erilaiset sähköiset potilastietojärjestelmät ja monet tiedonlähteet aiheuttavat kuitenkin tilanteen, jossa potilaan ajantasainen lääkitys on jakautuneena useaan eri järjestelmään ja hoitopaikkaan.

Sairaanhoitopiirien, terveyskeskuksien ja eri hoitopaikkojen potilastietojärjestelmät eivät välttämättä keskustele keskenään, ja esimerkiksi annosjakelupotilaiden lääkitys on vain annosjakelupaikan tiedossa ja hoivakodin potilaiden lääkitys ainoastaan hoivakodin hoitajien tiedossa. Näiden lisäksi lääkehoidon haasteita lisäävät yksityisvastaanotolla käyvät potilaat, joiden lääkitys tai ainakin osa siitä on ainoastaan yksityisen hoitopaikan tiedossa.

Monesti tieto lääkityksestä on vain potilaan paperisten reseptien tai muistin varassa, etenkin jos käytössä on itsehoitolääkkeitä.

Asiakkaan kohtaaminen on tärkeää

Aina on myös mahdollista, että lääkkeitä ei käytetä ohjeen mukaisesti. Lääkärin määräyksestä poiketaan ja annoksia muutetaan itse, jos esimerkiksi verenpaine laskee liian matalalle tai lääkkeestä aiheutuu haittaa. Ei myöskään ole tavatonta, että asiakas antaa reseptilääkkeitään esimerkiksi perheenjäsenelleen. Toisen henkilön reseptilääkkeiden käyttäminen voi aiheuttaa pahimmillaan jopa hengenvaaran.

Omatoimisista lääkityksen muutoksista ei välttämättä uskalleta kertoa lääkärille. Tuloksena voi olla, ettei lääkäri tiedä, mistä muutokset potilaan hoitotasapainossa johtuvat.

Esimerkki asiakkaan kohtaamisen tärkeydestä:

Asiakkaalla oli käytössään nesteenpoistolääke sydämen vajaatoimintaan vähentämään sydämen kuormitusta. Nesteenpoistolääkkeet aiheuttavat usein lisääntynyttä virtsaamistarvetta, joka erityisesti julkisilla paikoilla liikkuessa koetaan hankalaksi. Asiakas kyllästyi jatkuvaan vessan etsintään ja päätti lopettaa nesteenpoistolääkkeen käyttämisen keskustelematta siitä hoitavan lääkärin kanssa.

Pari viikkoa nesteenpoistolääkkeen lopettamisen jälkeen asiakas hakeutui päivystykseen huomattavasti pahentuneiden sydämen vajaatoimintaoireiden vuoksi. Asiakas ei kertonut nesteenpoistolääkkeen lopettamisesta lääkärille, vaan asia selvisi vasta farmasian ammattilaisen haastattelussa. Potilaan tilanne saatiin korjattua farmasian ammattilaisen ja lääkärin yhteistyöllä, kun selvisi, mistä sydämen vajaatoiminnan paheneminen johtui. Asiakkaalle perusteltiin nesteenpoistolääkkeen säännöllisen käytön tärkeys, jotta tilanne ei uusiutuisi.

Asiakkaan haastatteleminen lääkkeiden käytöstä on erityisen tärkeää myös lääkkeisiin liittyvien ongelmien kartoittamisessa. Kun kysytään, onko asiakas saanut lääkkeestä haittavaikutuksia, vastaus on monesti ei. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että lääkkeiden haittavaikutuksista ei tiedetä kovin paljon. Tilanne muuttuu heti, jos osataan kysyä suoraan lääkkeiden yleisimmistä haittavaikutuksista, esimerkiksi huimauksesta, väsymyksestä tai ummetuksesta. Joissakin tapauksissa on tarpeellista keskustella lääkärin kanssa vaihtoehtoisesta lääkehoidosta, jos haittavaikutukset pystytään havaitsemaan ja ne haittaavat jokapäiväistä elämää.

Kun asiakas kotiutuu hoidosta

Onneksi sähköinen resepti on tuonut helpotusta lääkitystietojen hallintaan, ja toivottavasti vuonna 2017 pakolliseksi tuleva sähköinen resepti tuo lääkitystiedot paremmin eri toimijoiden saataville. Erilaiset sähköiset järjestelmät eivät kuitenkaan poista tarvetta keskustella asiakkaan tai lääkehoidosta huolehtivan henkilön kanssa siitä, miten lääkkeitä todellisuudessa käytetään. Sähköiset lääkityslistat ja järjestelmät eivät vielä päivity automaattisesti, vaan lääkitystietojen ajantasaistaminen edellyttää lääkärin, hoitajan, farmasian ammattilaisen tai asiakkaan omaa työpanosta.

Kun terveydenhuollon asiakkaat kotiutuvat sairaanhoidosta, heille pitäisi aina tulostaa mukaan uusi ja päivitetty lääkityslista. Varsin usein tämä lääkityslista jää kuitenkin tarkistamatta ja joskus myös päivittämättä. Lääkityslistan päivittäminen ei vähennä tarvetta poistaa sähköisiä reseptejä, sillä sähköisten reseptien ja lääkityslistan tietojen ristiriitaisuus saattaa aiheuttaa hämmennystä asiakkaan lääkehoidon toteuttamisessa.

Esimerkki kotiutuneen potilaan lääkeongelmasta:

Asiakas kotiutui ihotautien osastolta, jolla hänelle oli määrätty antibiootti ihotulehduksen hoitoon. Potilaalla oli antibiootin lisäksi käytössään yleisesti verenhyytymiseen käytetty lääke, jonka tehoa seurataan laboratoriomittauksilla. Kyseinen lääke on herkkä muiden lääkkeiden aiheuttamille yhteisvaikutuksille. Tässä tapauksessa asiakkaalle määrätty antibiootti tehosti verenhyytymiseen vaikuttavan lääkkeen vaikutusta. Lääkkeiden yhtäaikainen käyttö aiheutti voimakasta verenvuotoa potilaan haavoista, ja oli onni, että vuoto huomattiin nopeasti. Asiakas hakeutui päivystykseen, ja tilanne saatiin korjattua ajoissa.

Tilanne olisi voitu estää siten, että farmasian ammattilainen, hoitaja tai lääkäri olisi tarkistanut asiakkaan lääkityslistan kotiutumisvaiheessa lääkkeiden yhteisvaikutusten varalta. Kyseisessä tilanteessa olisi potilasta pitänyt seurata tiheämmin laboratoriomittauksin, jolloin olisi voitu todeta verenhyytymiseen vaikuttavan lääkkeen vaikutuksen voimistuminen ja tarvittaessa muuttaa annostusta.

Valitettavan usein lääkkeiden käyttäjät eivät itse muista tai tiedä, mihin vaivoihin he mitäkin lääkettä käyttävät – puhumattakaan käytetystä annoksesta tai lääkkeen oikeasta nimestä. Lääkitystiedon hallitseminen on haastavaa ja monimutkaista, joten se vaatii sekä terveydenhuollon henkilöstön että potilaiden tarkempaa huomiota.

Jaa tämä sivu


Kommentit (1)

Lisää kommentti
palkkiona esiintymiskielto 27.3.2016 0:26 1
Muistaisivat edes terveydenhuollossa kirjoittaa, mitä lääkettä, mihin kohtaan, missä muodossa, miksi. Potilas muistaa, mutta terveydenhuolto ei. Sattuupa myös, että lääkäri päättää lääkityksestä, mutta opetustoimen lakimies ottaa lääkityksestä vain välttämättömimmät, kun kyse on koulutapaturmavamman lääkehoidosta. Kuka koulutapaturmassa vastaa koulutapturmassa loukkaantuneen lääkehoidosta v.2016?