Takaisin edelliselle sivulle

Riittääkö pelkkä tieto takaamaan onnistuneen lääkehoidon?

Riittääkö pelkkä tieto takaamaan onnistuneen lääkehoidon?

13.3.2017 Hannes Enlund, professori

Miten ja milloin sinun tulee ottaa lääkkeesi? Saako sen ottaa ruoan kanssa? Mikä oire liittyy lääkitykseen, mikä oire on jotain vakavampaa, jolloin sinun täytyy ottaa yhteys lääkäriisi. Nämä ovat yleisiä kysymyksiä monella lääkkeen käyttäjällä.

Tieto

Yleisimmät lääkkeisiin liittyvät huolenaiheet ovat juuri haitta- ja yhteisvaikutukset sekä riippuvuuden kehittyminen.  Näiden haitallisten vaikutusten estämiseksi lääkkeen käyttäjä saattaa pienentää annoksia ja lyhentää omin päin hoitojaksoja. Hyvien hoitotulosten kannalta tämä ei ole välttämättä paras tapa toimia.

Lääkärin määrätessä uutta lääkettä potilaan voi olla vaikea ottaa kantaa lääkehoitoonsa, koska hänellä ei ole siitä lääketieteellistä tietoa, eikä henkilökohtaisia kokemuksia. Perinteisesti lääkäri on määrännyt lääkkeen ja potilaan on tullut noudattaa annettuja ohjeita. Terveydenhuollossa uusi ajattelutapa pyrkii kuitenkin näkemään potilaan tasavertaisena ja aktiivisena päätöksentekoon osallistuvana yhteistyökumppanina.

Tänä päivänä potilas ei ole riippuvainen lääkäriltä tai farmaseutilta saatavista neuvoista ja tiedoista.  Pakkausselosteet ja internetin eri tietolähteet sisältävät runsaasti tietoa haitoista ja varoituksista ja pitkät haittavaikutuslistat saattavat aiheuttaa turhia huolia. Tietojen pimittämiseen ei enää ole mitään syytä tai edes mahdollisuutta. Ainoa ratkaisu on avoimesti keskustella haitoista ja pohtia haittojen mahdollisuutta ja perustella potilaalle lääkkeestä saatavaa hyötyä. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan uskalla kertoa huolistaan tai kysyä neuvoja lääkäriltään tai farmaseutiltaan.

Tahto

Lääkkeen ottaminen vaatii myös potilaan motivaatiota ja tahtoa vaikka varauksellinen asenne lääkkeiden käyttöä kohtaan on yleistä. Viime kädessä potilas itse tekee päätöksen lääkkeen käytöstä tai käyttämättä jättämisestä.  Monet lääkkeet ovat kuitenkin välttämättömiä jokapäiväisessä elämässä ja elämänlaadun ylläpitämisessä.  Tästä huolimatta potilas saattaa pitää omia ”lääkelomia” tai testata tarvitseeko enää lääkettä.  Ajatus elinikäisestä lääkityksestä voi olla itselle vaikea hyväksyä. 

Mahdollisten pelkojen lievittämiseen tarvitaan luottamuksellinen keskusteluyhteys hoitavan lääkärin kanssa.  Jos potilas on hyvin motivoitunut lääkkeen käyttöön, hän voi sitoutua lääkkeen käyttöön paremmin kuin tilanteessa, jossa pohditaan lääkityksen tarvetta ja järkevyyttä.

Taito

Monet eri lääkkeet, käyttöohjeiden monimutkaisuus, lääkkeen oton unohtaminen, lääkkeiden hinnat ja muut käytännön ongelmat saattavat olla lääkehoidon toteuttamisen esteenä. Näihin ongelmiin potilas kaipaa konkreettisia ratkaisuja.  Ajantasainen lääkityslista voi auttaa potilasta selviytymään paremmin monimutkaisesta lääkehoidosta. Sillä voidaan myös ehkäistä päällekkäistä lääkitystä ja sopimattomia yhteisvaikutuksia. Se on korvaamaton apuväline lääkärille ja muulle hoitohenkilökunnalle.  

Lääkehoitoa koskevien odotusten ja huolien kartoittaminen ja niistä yhdessä keskusteleminen luo pohjan lääkehoidon onnistumiselle. Lääkehoidon onnistumisessa on viime kädessä kysymys kaksisuuntaisen viestinnän onnistumisen varmistamisesta ja hoidon hyvästä seurannasta.

Lääkehoidon onnistumiseen tarvitaan riittävä määrä oikeaa tietoa, mutta myös taitoa ja tahtoa toteuttaa hoito oikealla tavalla.

Jaa tämä sivu


Kommentit (1)

Lisää kommentti
Eepi 22.9.2017 10:26 1
Lääkehoidon-ja taudin hoidon onnistumiselle on tärkeintä potilaan sitoutuminen annettujen hoitojen tarkkaan noudattamiseen tulkoksen maksimoinnin takuuseen.