Takaisin edelliselle sivulle

Sairaanhoitajakin hyötyy ajantasaisesta lääkityslistasta

Sairaanhoitajakin hyötyy ajantasaisesta lääkityslistasta

17.12.2015 Birgitta Kuosmanen, aikuisterveysneuvonnan sairaanhoitaja, sydänhoitaja, sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys, Lohjan terveyskeskus & Päivi Juselius, diabeteshoitaja, sairaanhoitaja YAMK, sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys, Lohjan terveyskeskus

Lääkityslistan kysyminen arkipäivää

Vain harvalla potilaalla on hyvä käsitys omasta lääkehoidostaan: usein muistetaan, kuinka monta lääkettä aamulla ja illalla menee. Kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, mikä lääke on nimeltään tai miten se vaikuttaa, ei aina ole. Lääkityslista voi myös olla hyvinkin sekava, jos listaa ei ole päivitetty, eli poistettu tarpeettomia tai aikaisemmin lopetettuja lääkkeitä. Lääkityslistan selvittäminen on siten aikaa vievää. Joskus potilasta on pyydettävä tuomaan lääkepurkit vastaanotolle, jolloin käytössä oikeasti oleva lääkitys voidaan tarkistaa.

Sairauskertomusjärjestelmän lääkelistakaan ei aina pidä paikkaansa, sillä lääke on voitu aloittaa toisessa hoitopaikassa. Myöskään reseptikeskuksessa kaikki käytössä olevat lääkkeet eivät näy. Haastetta lääkelistan ylläpitoon tekee myös apteekin lääkevaihdot. Lääkityslistaa päivittäessä on oltava perillä vaikuttavista aineista ja niiden monista eri kauppanimistä.

Erikseen koulutetuilla sairaanhoitajillakin on oikeus määrätä reseptilääkkeitä

Osalla sairaanhoitajista on erikoispätevyys määrätä tiettyjä lääkkeitä, eli niin kutsuttu rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Hoitaja voi uusia sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 2010/1088 mukaisia lääkemääräyksiä potilaalle, jolle lääkäri on tehnyt hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelmassa täytyy olla kirjattuna lääkehoito, hoidon tavoitteet ja mahdollinen lääkkeen annosnosto. Hoitajan oikeuksiin kuuluu asetusten mukaisten lääkkeiden, kuten esimerkiksi diabetekseen metformiinin ja verenpainetautiin ACE-estäjän uusiminen, mikäli se vastaanotolla ollessa on ajankohtaista.

Oikeuksiin kuuluu myös lääkehoidon aloittaminen tarvittaessa asetuksen piiriin kuuluvissa lääkkeissä. Puhelinmääräys ei ole sallittua, vaikka hoitaja tuntisikin potilaan tai olisi tavannut potilaan vaikka kuukausi sitten. Lääkehoitoa aloittaessaan hoitajan on siten tavattava potilas vastaanotolla. Esimerkkejä tällaisista lääkehoidon aloituksista ovat esimerkiksi lääkitys silmä- tai virtsatietulehdukseen, tai matkailijalle tietyt rokotukset. Hoitajalla on lisäksi oltava mahdollisuus lääkärin konsultaatioon aina tarvittaessa.

Aikuisterveysneuvonnan sairaanhoitajana ja diabeteshoitajana kysymme lähes jokaiselta hoitamaltamme vastaanoton potilaalta lääkitystä. Hoitajan tehtäviin kuuluu lääkehoidon ohjaus, lääkehoidon seuranta ja potilaan motivoiminen lääkehoitoon. Lisäksi huomioimme kokonaisvaltaisesti vointia, lääkehoidon tehoa, haittavaikutuksia ja mahdollisia vasta-aiheita.

Lääkityslistasta näkyy potilaan sairaudet

Ajantasaisesta lääkityslistasta näkee, mihin sairauksiin potilaalla on lääkehoito. Potilaan muiden sairauksien huomioiminen on tärkeää, sillä asetuksen mukaisten lääkkeiden aloittaminen koskee ”tervettä” henkilöä. Asetuksen mukaisten lääkkeiden aloittaminen esimerkiksi virtsatietulehdukseen vaatii, että krooninen sairaus on tasapainossa. Myös lääkehoidon indikaation eli käyttöaiheen kanssa on oltava tarkka. Hoitajalla on oikeus reseptilääkkeen uusimiseen ja siten hoidon jatkamiseen vain tietyissä käyttöaiheissa. Esimerkiksi Marevanin saa uusia, jos se on määrätty krooniseen eteisvärinään, mutta ei läppävian hoitoon tarkoitettuna. 

Helpointa olisi, jos potilaalla olisi ajantasainen lääkityslista. Listaan tulisi kirjata mahdolliset muutokset lääkityksessä, ja pitää se mukana hoitoon hakeutuessa. Ajantasaisen lääkityslistan merkitys on siis suuri, ja helpottaa myös meidän sairaanhoitajien työtä olennaisesti sekä lisää potilasturvallisuutta.

Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.