Takaisin edelliselle sivulle

Sairaanhoitajan päivään mahtuu useita lääkityslistoja

Sairaanhoitajan päivään mahtuu useita lääkityslistoja

4.3.2016 Jaana Palviainen, osastonhoitaja, TtM, Haartmannin päivystyssairaala, Helsinki

Lääkityshoito on yksi merkittävimmistä sairaanhoitajan tehtävistä. Sairaanhoitajat tekevät usein 3-vuorotyötä, jolloin ajantasaisen lääkityslistan käsittely tapahtuu useita kertoja vuorokaudessa.

Työpäivä alkaa lääkityslistan tarkastuksella

Lääkityslistan tarkistus ja sen mukaisen lääkityshoidon toteutus alkaa heti työpäivän alussa. Sairaanhoitaja tekee lääkkeiden jaossa kaksoistarkistuksen eli tarkistaa toisen hoitajan tai osastofarmaseutin jakamat potilaskohtaiset lääkkeet lääkelaseista. Lääkkeiden on vastattava lääkityslistan mukaisia lääkemääräyksiä. Usein käy niin, että sairaanhoitaja huomaa viimeistään tässä vaiheessa, että lääkemääräykset eivät aina vastaa lääkityslistalla, sairauskertomuksessa, päivystyspoliklinikalta saatuja tai muussa lähteessä olevia lääkemääräyksiä. Potilastietojärjestelmässä olevalla lääkityslistalla voi esiintyä lääkkeitä, jotka on jo lopetettu tai potilaalla on lääkemääräys, joka ei näy lääkityslistalla. Tämä on mahdollista eri syistä ja on melko yleistä.

Potilaalla voi olla käytössä määrättyjen lääkkeiden lisäksi itsehoitolääkkeitä ja rohdoksia. Nämä eivät mitä todennäköisimmin näy potilastietojärjestelmissä olevissa lääkityslistoissa. Useimmiten sairaanhoitajalla ei ole yksinkertaisesti aikaa käydä työpäivän aikana selvittää potilaalla käytössä olevia itsehoitolääkkeitä ja ravintolisiä, mitkä kuitenkin voivat vaikuttaa kokonaislääkityksen onnistumiseen.

Lääkityslista voi muuttua pitkin päivää

Lääkäri voi tehdä lääkityslistaan uusia määräyksiä ja muuttaa jo siellä olevia määräyksiä pitkin päivää. Varsinkin, jos kyseessä on päivystyssairaala, lääkärit määräävät lääkkeitä akuuttitilanteissa pitkin päivää ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Ongelma sairaanhoitajan työpäivän aikana on se, että hän ei ehdi kovin usein käydä tarkistamassa tietokoneen äärellä mahdollisia tulleita lääkemuutoksia. Sairaanhoitajan työpäivään kuuluu paljon erilaisia hoitoon liittyviä työtehtäviä potilaiden lääkityshoidon lisäksi.

Lääkityslistalla olevat epäselvyydet ovat tuiki tavallisia. Epäselvyyksien selvittämistyö vie kohtuuttoman ison ajan työpäivästä ja on pois potilaan vierellä tapahtuvasta hoidosta, ohjauksesta ja neuvonnasta. Selvittelytyö vaatii usein puhelinsoittoja kotihoitoon, lääkärille tai aiempaan hoitopaikkaan, joskus kaikkiin näihin.

Erityisesti myöhään iltapäivällä, klo 15 jälkeen lääkäreiltä tulevat lääkemääräykset aiheuttavat ongelmia, koska iltavuorossa työskentelevä henkilökunta on määrältään vähäisempi ja hoitoon liittyviä työtehtäviä paljon. Lääkityslistoihin mahdollisesti tulevat muutokset saattavat jäädä huomioimatta.

Työn jakautuminen hoitajien kesken voi aiheuttaa haasteita

Joissain työyksiköissä potilaan lääkehoito on usein pirstaloitunutta, vaikka lähtökohtana hoitotyön toteutumiselle on niin sanottu omahoitajamalli. Kuitenkin lähi- ja perushoitajat eivät voi antaa potilaille esimerkiksi suonensisäistä lääke- ja nestehoitoa, huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä tai injektioita.   Tällöin sairaanhoitajan on toteutettava työvuorossaan näitä lääkkeitä tarvitsevien potilaiden lääkintä, vaikka omahoitaja olisi lähi- tai perushoitaja. . Lääkintä edellyttää myös lääkityslistan tarkistamista. Sairaanhoitajan työmäärä kasvaa ja samalla myös riski vaaratapahtumiin.

Työnjakomalli voi olla myös sellainen, jossa potilaan niin kutsuttu omahoitaja ei tee esimerkiksi aamuvuorossa lääkäriltä tulleita lääkemuutoksia lääkityslistalle. Lääkemuutokset tekee yksi iltavuoroon tulleista sairaanhoitajista. Tämä toimintatapa pirstaloi myös lääkehoitoprosessin kokonaisuutta.

Päivän päätteeksi tarkastetaan lääkityslista vielä kerran

Ennen työpäivän päättymistä sairaanhoitajat käyvät usein tarkistamassa vielä kertaalleen potilastietojärjestelmästä lääkityslistan, tekevät tarvittavat muutokset ja antavat raportin seuraavan vuoron hoitajalle. Useissa hoitoyksiköissä työ on hektistä ja ajoittain esiintyy ylikuormitusta. Ei ole lainkaan tavatonta, että hoitaja soittaa työpaikalleen vielä kotoa käsin iltamyöhään ja ilmoittaa unohtuneesta lääkemuutoksesta.

Kohti toimivampia lääkityslistoja

Helpotusta on näköpiirissä monenkirjavien lääkityslistojen tilalle. Tulossa olevaan Kanta-palvelujen valtakunnalliseen sähköiseen lääkityslistaan kertyvät potilaan lääkitystiedot eri toimijoilta. Sairaanhoitajat ja potilaat itse voivat tarkastella lääkityslistaa ja puuttua mahdollisiin virheisiin ja puutteisiin.

Pääkaupunki seudulle on tulossa Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta myös lääkityshoidon osalta.

Lääkityslistojen turvallisuutta on parannettu hoitoyksiköissä moni eri tavoin. Kotiutuksen tarkistuslistat ja strukturoidut suulliset raportointimenetelmät ovat esimerkkejä kehittämistyöstä.

Jaa tämä sivu


Kommentit (1)

Lisää kommentti
Arvokas Vanhuus 2- Anneli 16.3.2016 7:17 1
Oliko se niin, että kaipaatte hoitajamitoitukseen muutosta ja samalla koko ikäihmistenhoitoon arvokkaassa Suomessamme.
Anna siis kannatuksesi; https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1672
Omainen ei ole Farmaseutti, vaan siihen tarvitaan alan ammattilaista tai Sairaanhoitajaa, joka tuntee lääkkeet, lähihoitajakaan ei aina koulutukseltaan ole riittävä.
Kaikilla ikäihmisillä ei ole edes omaista, vaan ovat täysin yksin täällä. Kuka heidän peräänsä katsoo.
https://www.facebook.com/MaksammeVelkaaVanhuksille/