Sisältöjulkaisija

null Lääkehoidon tavoitteet – suunnitelmasta säännölliseen arviointiin

Lääkehoidon tavoitteet – suunnitelmasta säännölliseen arviointiin

19.2.2018 Carita Linden-Lahti, proviisori ja Niina Jaakkola, osastofarmaseutti, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Lääkehoidon seuranta

Lääkehoitoprosessissa lääkehoidon seuranta on tällä hetkellä yksi eniten kehittämistä vaativista osa-alueista. Jokaisen aloitetun lääkkeen osalta tulisi tehdä lääkehoitosuunnitelma siitä mitä lääkehoidolla tavoitellaan, kuinka pitkään lääkettä tulisi käyttää ja kuinka arvioidaan tai seurataan käytöstä saatavaa hyötyä. Lääkkeen käyttäjällä on erityinen rooli siinä, että hän kertoo aktiivisesti lääkkeen hyödyistä ja haitoista omasta näkökulmastaan.

Potilasasiakirjoista löytyy merkintä vuoden takaa, ettei aloitetusta masennuslääkkeestä ole potilaan mukaan hyötyä. Lääke löytyy edelleen listalta ja on mahdollisesti ollut myötävaikuttamassa lonkkamurtuman aiheuttaneeseen kaatumiseen.

Myös pitkäaikaisen lääkehoidon säännöllinen seuranta ja arviointi on olennaista sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Se voi myös joillakin lääkkeillä olla kriittistä hoidon onnistumiselle. Lääkehoidon seurannalla tulee olla vastuutaho, mutta myös lääkkeen käyttäjän tulee olla tietoinen lääkehoitoon liittyvän seurannan tarpeesta ja merkityksestä.

Potilaalla oli käytössä lääke, jonka pitoisuutta tulee säännöllisesti määrittää oikean lääkeannoksen varmistamiseksi. Verikokeita ei kuitenkaan ollut otettu pitkään aikaan ja vasta potilaan saapuessa tilan huonontumisen vuoksi sairaalaan, havaitaan lääkepitoisuuden olevan vaarallisen korkea.”

 

Lääkehoidon tarve

Lääkehoito voi liittyä akuuttiin tilanteeseen, mutta jos lääkehoidon tarvetta ei pysähdytä säännöllisesti miettimään, se voi helposti muuttua tarkoituksettomasti jatkuvaksi lääkkeeksi. Tarpeettomasta lääkkeenkäytöstä on sekä turhia kustannuksia mutta myös mahdollisesti lisähaittoja lääkkeen käyttäjälle.

Kipulääkitys aloitettiin operaation yhteydessä. Kivut olivat olleet poissa jo vuosikausia, mutta lääke edelleen jokapäiväisessä käytössä. Kipulääkkeen jatkuva käyttö oli aiheuttanut potilaalle pahenevia vatsaoireita.

Kerran sopivaksi ja tehokkaaksi todettu lääke tai sen annos voi myös muuttua ikääntymisen tai muun lääkityksen myötä.

Potilaalle oli aloitettu säännöllinen lääkitys 50-vuotispäivän aikoihin. 70-vuotispäivän hujakoilla alkoi yhtäkkiä ilmetä huonovointisuutta, joka tuntui liittyvän lääkkeiden ottamiseen. Asiaa selvitettäessä todettiin munuaisten vajaatoiminta, jonka vuoksi lääkkeiden annoksia piti laskea.

Pahimmillaan lääkkeen käytöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä ja tällöin tulee miettiä muita lääkkeitä tai keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Iäkäs rouva kärsi silloin tällöin nukahtamisvaikeuksista, jonka vuoksi hänelle määrättiin unilääkettä. Unilääke sai hänet tokkuraiseksi vielä päiväsaikaankin, jonka vuoksi sosiaaliset suhteet olivat kärsineet ja hän oli alkanut menettää tasapainoaan.”

Lääkehoitojen arviointi

Farmaseutin tai proviisorin tekemä lääkitysten arviointi on hyvä apu lääkäreille ja hoitajille lääkehoidon tavoitteiden seurannassa. Farmaseutti tai proviisori nostaa lääkityksen tarpeeseen, muutoksiin, seurantaan ja haittoihin liittyviä asioita mietittäväksi moniammatillisesti. Lääkehoitojen arviointeihin liittyvää työtä terveydenhuollon ammattilaisten kesken järkevästi jakaen päästään lääkkeiden käyttäjien rationaalisempaa lääkehoitoa tukevaan toimintamalliin ja varmistetaan hoidon tavoitteiden saavuttaminen.

Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä.